torstai 28. helmikuuta 2013

Muovipussista narua

Aina välillä muovipussi hajoaa niin pahasti, ettei sitä voi käyttää edes roskapussina. Olen kylmästi heittänyt kauppakassit roskakoriin tällaisissa tilanteissa. Lähiaikoina olen pohtinut, voisiko muovipusseja käyttää vielä jollakin tavalla hyväksi.

Näin päädyin kokeilemaan, josko muovipussista voisi leikellä virkattavaa narua. Ensimmäinen yritykseni ei ollut kovin ekologinen, sillä leikkelin käyttämättömän jätesäkin. Etenin ylhäältä alaspäin spiraalimaisesti. Tälla tavalla sain narusta yhtenäisen ja mutkattoman. Yritin piirtää Paintilla demonstroivan kuvan.




En kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, minkä levyistä narua leikkasin. Kärsimättömyyteni sabotoi työntekoa, joten paikoitellen naru jäi hieman kapeahkoksi. Pyrin joka tapauksessa noin 2-3 senttimetriin. Narusta virkkasin tähtiä, joista tahtomattani tuli meritähtien näköisiä - siskoni huomautus. Äitini sai mielenkiintoisen idean muovipussinarusta. Hän ajatteli, että muovia virkkaamalla voisi tehdä aika hauskan maton esimerkiksi parvekkeelle kesäksi. Materiaali tuntuisi varmasti miellyttävältä, eikä matto voisi mennä pilalle esimerkiksi sateella. Ehkä äitini idea hahmottuu seuraavaksi ikuisuusprojektiksi päässäni.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Tyynyt ja sohvapeite safari-teemalla

Tässä taas muutama vanha työ! Pahoittelen kuvien laatua, mutta valokuvat ovat vanhoja. Ompelin safariaiheiset tyynyt ja peiton poikaystävälleni toivelahjaksi, kun hän muutti ensimmäistä kertaa omaan asuntoon. Tietysti siitä on jo kulunut aikaa, eikä tuota peittoa ole enää edes olemassa, koska vuosi takaperin ompelin siitä kaksi lisätyynyä (niistäkin kuva lopussa).

Työt on tehty lakanakankaasta (peitossa sisällä vanu). Siluetit on applikoitu töihin. Kuvien mallit piirsin itse ennen kankaan leikkaamista.





Tässä kaksi tyynyä, joihin applikoin sohvapeitteen auringon ja kuun. Lahjoitin alla olevat tyynyt ystävälleni, koska karsin kaiken ruskean omasta asunnostani.


maanantai 25. helmikuuta 2013

Esiliina

Aina kun innostun käsitöistä, asuntoni muuttuu materiaalien ja käsityövälineiden valtakunnaksi. Pahimmillaan kotonani ei voi kävellä ilman, että langanpätkä tarttuu sukkaan kiinni. Tällaisina hetkinä työtantereeni leviää useaan huoneeseen, jolloin tavaroita on hankala pitää jatkuvasti käsillä. Sakset, mittanauha ja neulat tuntuvat seilaavan milloin missäkin.

Olen jo pitkään suunnitellut helpottavani käsitöiden harrastamista tekemällä esiliinan, jossa olisi tilaa oleellisimmille työvälineille. Essun avulla en joutuisi jatkuvasti metsästämään esimerkiksi saksia. Pikkuinen esiliina olisi huomaamaton niin virkatessa kuin ommellessakin. Tänään turhauduin käsityökaaokseeni niin täydellisesti, että päätin vihdoin tehdä kyseisen vaatekappaleen. Enköhän pääse koeajamaan essun jo tänä iltana.






sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Lamppujen tuunausta

Tuunasin tänään kaksi vanhaa lamppua. Niistä toisen, kattolampun, olen omistanut todella pitkään, mutta sen varjostin homehtui muuttosäilytyksen aikana. Niinpä revin entisen päällisen pois ja päätin koristella kehikon helmillä ja pitsillä. (Kuvasarjan ensimmäinen kuva on otettu noin puoli vuotta sitten. Minulla ei silloin vielä ollut valkoista pitsiä, joten sain työn tehtyä vasta nyt loppuun.)









Jalkalampun sain äidiltäni, mutta sen varjostimen väri (vaaleanpunainen) ei sopinut makuuni, joten teinpä sitten kokonaan uuden päällisen. Ompelin varjostimen vanhoista pitsikapoista. Leikkasin kapat sopivan kokoisiksi ja ompelin niiden sivut yhteen. Kapassa itsessään olevan kiristysnauhan ansiosta lampunpäällisestä tuli irrotettava. Löysäämällä narut yläreunasta, päällinen valahtaa alas lamppukehikon ympäriltä. Silkkinauhoilla kiinnitin reunan nätin näköiseksi.








keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Virkattu, pieni pitsiliina

[Hieman suuremman virkatun liinan ohjeen löydät muun muassa täältä.]

Opettelinpa sitten hieman haastavamman virkkauskuvion. Ohjeilla muodostuvaa kuviota voi käyttää sellaisenaan pienenä liinana – esimerkiksi maljakon alla. Suuremman liinan saa yhdistämällä seitsemän kappaletta toisiinsa kärjistä sekä sivujen keskikohdista. Itse ajattelin virkata vielä muutaman irrallisen kappaleen valurautaisen kynttilänjalan alle, jotta pöydän pinta ei naarmuunnu.




Aloitus:

Virkkaa 6 ketjusilmukkaa. Sulje renkaaksi piilosilmukalla ensimmäiseen ketjusilmukkaan.

1. kerros:

Virkkaa 1 ketjusilmukka. 12 kiinteää silmukkaa aloituksen ketjusilmukkarenkaaseen. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen alun ensimmäiseen kiinteään silmukkaan.

2. kerros:

1 ketjusilmukka. 1 kiinteä silmukka samaan silmukkaan.

Toista suluissa olevat kohdat 5 kertaa:
(7 ketjusilmukkaa. Hyppää yhden kiinteän silmukan yli, 1 kiinteä silmukka seuraavaan kiinteään silmukkaan)

3 ketjusilmukkaa. 1 pitkä pylväs (pp) kerroksen alun kiinteään silmukkaan.

Työssäsi pitäisi nyt olla kuusi lenkkiä.

3. kerros:

3 ketjusilmukkaa. 4 pylvästä edellisen kerroksen pitkän pylvään muodostamaan puolikaareen.

Toista suluissa olevat kohdat 5 kertaa:
(3 ketjusilmukkaa. 5 pylvästä seuraavaan ketjusilmukkakaareen)

3 ketjusilmukkaa. Piilosilmukka 3. ketjusilmukkaan kerroksen alussa.

4. kerros:

3 ketjusilmukkaa. 4 pylvästä edellisen kerroksen neljään pylvääseen.

*3 ketjusilmukkaa. 1 kiinteä silmukka ketjusilmukkakaareen. 3 ketjusilmukkaa.** 5 pylvästä edellisen kerroksen pylväisiin.*

Toista tähtien väliin jäävät vaiheet (* → *) kerroksen loppuun (eli yhteensä 5 kertaa). Virkkaa sitten vielä ** 
-kohtaan asti ja viiden pylvään sijaan virkkaa 1 piilosilmukka 3. ketjusilmukkaan kerroksen alussa.

5. kerros:

3 ketjusilmukkaa. 4 pylvästä yhteen.

*Toista suluissa olevat kohdat 2 kertaa:
(5 ketjusilmukkaa. 1 kiinteä silmukka ketjusilmukkakaareen.)**
5 ketjusilmukkaa. 5 pylvästä yhteen.*

Toista tähtien väliin jäävät vaiheet (* → *) kerroksen loppuun (eli yhteensä 5 kertaa). Virkkaa sitten vielä ** 
-kohtaan asti.

2 ketjusilmukkaa. 1 pylväs neljän yhteen virkatun pylvään huippuun kerroksen alussa.

6. kerros:

1 ketjusilmukka. 1 kiinteä silmukka edellisen kerroksen viimeisen pylvään muodostamaan puolikaareen.

Toista suluissa olevat kohdat 17 kertaa:
(5 ketjusilmukkaa. 1 kiinteä silmukka seuraavaan ketjusilmukkakaareen.)

2 ketjusilmukkaa. 1 pylväs kerroksen alun kiinteään silmukkaan.

7. kerros:

1 ketjusilmukka. 1 kiinteä silmukka edellisen kerroksen viimeisen pylvään muodostamaan puolikaareen.

*3 ketjusilmukkaa. Virkkaa seuraavaan ketjusilmukkakaareen 5 pylvästä + 3 ketjusilmukkaa + 5 pylvästä. 3 ketjusilmukkaa. 1 kiinteä silmukka seuraavaan kaareen. 5 ketjusilmukkaa.**
1 kiinteä silmukka seuraavaan ketjusilmukkakaareen.*

Toista tähtien väliin jäävät vaiheet (* → *) kerroksen loppuun (eli yhteensä 5 kertaa). Virkkaa sitten vielä ** 
-kohtaan asti.

Virkkaa 1 piilosilmukka kerroksen alun kiinteään silmukkaan. Päättele.



_________________________________________________________________________________


Pylväiden virkkaaminen yhteen

(Tässä esimerkissä 5:n pylvään virkkaaminen yhteen)

Virkkaa ensimmäinen pylväs normaalisti, mutta jätä pylvään viimeinen vaihe tekemättä. Näin ollen koukulle jää yhden silmukan sijaan kaksi. Aloita nyt toisen pylvään tekeminen, mutta jätä taas viimeinen vaihe tekemättä. Näin ollen koukulle jää kolme silmukkaa.

Jatka samaan malliin: jätä aina pylvään viimeinen vaihe tekemättä.

Kun olet virkannut kaikki viisi pylvään alkua, koukulla pitäisi olla yhteensä kuusi silmukkaa. Virkkaa pylväät yhteen tässä vaiheessa ottamalla lanka koukulle ja vetämällä se kaikkien kuuden silmukan läpi.

Viisi pylvästä on nyt virkattu yhteen.

(Samalla tavalla virkataan myös esimerkiksi 4 pylvästä yhteen. Tällöin 4 pylväänalun virkkaamisen jälkeen koukulla pitäisi olla 5 silmukkaa, joiden läpi lanka vedetään.)

Pitkän pylvään (pp) virkkaaminen

Normaalisti pylvästä virkatessa koukulle otetaan yksi langankierto, minkä jälkeen lanka haetaan silmukan läpi. Seuraavaksi lanka vedetään kahden ensimmäisen silmukan läpi, sitten kahden viimeisen.

Pitkä pylväs tehdään samalla periaatteella, mutta alussa langankiertoja otetaan koukulle kaksi. Sitten lanka haetaan silmukan läpi. Koukulla tulisi nyt olla 4 silmukkaa. Lanka vedetään kahden ensimmäisen läpi. Sitten taas kahden ensimmäisen läpi ja lopuksi vielä kahden viimeisen silmukan läpi, jolloin koukulle jää vain yksi silmukka.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kulho vinyylilevystä

Pakkohan tätä vinyylilevystä tehtyä kulhoa oli kokeilla. Ihan mukavia tuli, vaikka lopputulos ei ollutkaan niin hieno kuin olisin halunnut. Taitaa johtua siitä, ettei minulla ollut käytössä oikean muotoista kovetuskulhoa. Olin liian kärsimätön odottamaan, että saan sellaisen käsiini, joten tyydyin hyödyntämään kukkaruukkua. Aikaansaamani kulhot kelpaavat kyllä toistaiseksi! 

Laitoin uunin kuumenemaan 150 asteeseen. Asetin levyn uuninkestävän astian päälle.


En katsonut, kuinka kauan aikaa meni sulattamiseen. Odottelin vain sen verran, että levy näytti kunnolla löystyneeltä. (Veikkaisin, että siihen meni noin 2-3 minuuttia.) Sitten otin vinyylilevyn pois uunista.



Asetin levyn kukkaruukkuun (suosittelen kuitenkin käyttämään vuokaa, joka on muodoltaan katkaistu kartio "frustum") ja muotoilin sitä käsin vielä lisää. Koska omistan vain yhden patalapun, käytin toisessa kädessä tumppua.



Tein tällä kertaa kolme kulhoa. Tarkoituksena on tehdä joskus lisää - kunhan vain saan käsiini oikeanlaisen kulhon muotoilun helpottamista varten. Työnteko oli hauskaa ja nopeaa! Suosittelen kaikkia innokkaita kokeilemaan.



Yksi kulhoista epäonnistui aluksi, mutta sain sen pelastettua, kun asetin sen uudelleen uuniin sulamaan ja aloitin alusta.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Kirjanmerkkejä

Luen aina kun ehdin. Tälläkin hetkellä minulla taitaa olla kolme kirjaa kesken (Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani, Charles Dickensin Älä rakasta minua vielä sekä Tuhannen ja yhden yön sadut). Omistan vain kaksi kunnollista kirjanmerkkiä. Toisen sain ystävältäni tuliaisiksi Egyptistä, toisen askartelin pari vuotta takaperin. Kirjoista innostuneena henkilönä olen sitä mieltä, että kirjanmerkkejä ei voi olla liikaa.


Opettelin tänään uutta virkkauskuviota, jonka ohjeita seurasin kirjasta. Yllättäen päädyin käyttämään vanhaa kuittia kirjanmerkkinä, koska käsiini ei sattunut mitään sopivampaa. Tulin siihen tulokseen, että on uuden kirjanmerkin askartelun paikka! Alla ohjeet kirjan sivun kulmaan kiinnitettävän kirjanmerkin tekemiseen.

Piirrä kolme neliötä L-kirjaimen muotoon kuvien osoittamalla tavalla. Voit valita sivujen pituuden itse (jokaisen sivun täytyy tietenkin olla yhtä pitkä). Kaavaa ei tarvitse tehdä erikseen, koska kynän jälki jää piiloon lopullisessa merkissä.




Jaa kaksi ulointa neliötä puoliksi yllä olevan kuvan osoittamalla tavalla (ks. harmaalla rajatut alueet). Tuloksena pitäisi syntyä tällainen kappale:



Riippuen siitä, miten kirjanmerkin haluaa koristella, tässä vaiheessa neliöön voi liimata esimerkiksi erilaista paperia. (Ks. kuvat alla)





Seuraavaksi kolmiot taitellaan vuoronperään neliön päälle: 




HUOM! Laita liimaa ainoastaan kolmioiden väliin (tässä vaiheessa) - ei neliön ja ensimmäisen kolmion väliin. Tarkoituksena on, että neliön ja kolmioiden väliin jää "tasku".



Nyt sinulla pitäisi olla edessäsi neliö. Voit koristella sen haluamallasi tavalla. 






Jos merkin taittelu paperista tuntuu liian työläältä, pohjan voi leikata suoraan kirjekuoren kulmasta, jolloin työnteko nopeutuu huomattavasti. 






Tässä muutama tekemäni kirjanmerkki:





perjantai 15. helmikuuta 2013

Kirjonta- sekä ristipistotöitä

Tässä muutama työ, jotka tein yläasteella. Jakaisin mielelläni kuvia vanhemmistakin töistäni, mutta ikävä kyllä suurin osa niistä on jäänyt kuvaamatta. Ehkä tiedostomerestä löytyy myöhemmin lisää helmiä.

Tein mustavalkoisen kassin muistaakseni kahdeksannella luokalla - eli noin kuusi vuotta sitten. Tribaalin kirjoin käsin.



Hello Kitty -tyynyn tein ystävälleni myöskin yläasteella. Kissa on tehty ristipistotyönä.


Käärme-ristipistotyön annoin äidilleni joskus kauan sitten. Sen tarkoitus oli muistaakseni alun perin toimia paperirullatelineenä. Näppäränä käsityöläisenä äitini kuitenkin ompeli sen kiinni reppunsa sisäsaumaan. Monta vuotta käärme palveli ylimääräisenä taskuna repussa. 

Jääkoristeita


Kaikenlaiset jäästä tehdyt koristeet ovat olleet kovassa huudossa viime vuosina. Päätin itsekin kokeilla muutamaa ideaa näin talven kunniaksi. 

Olisin kovin mielelläni jäädyttänyt kiekkoja, joiden sisällä on pitsiä, mutta en tietenkään hennonut uhrata aarteitani ulkoilman armoille. Askartelin kuitenkin muutamia värillisiä kiekkoja kokeillessani, miten eri aineet sopivat jäädyttämiseen. Alla kuva kiekosta, jonka keltainen sävy syntyi greipin kuoresta sekä currysta. 


Ymmärtääkseni jo kuuden tunnin jäädytys riittää tällaisiin askarteluihin, mutta pidin kaikkia jäätöitä yön yli pakkasessa. 

Nuorimman pikkusiskoni kanssa askartelin jääkulhon maasta löydetyistä luonnonmateriaaleista. Työstä ei tullut kovin kestävä, koska käytimme materiaaleja niin runsaasti, että itse jäälle ei jäänyt paljon tilaa. Opimme kuitenkin tästä erheestä; seuraava onnistui paljon paremmin!



Jääkulhon tekemiseen tarvitaan kaksi sisäkkäin mahtuvaa muovikulhoa (Tupperware-astiat käyvät hyvin), joiden väliin jää vähintään 2 senttimetriä rakoa. Mitä enemmän kokoeroa kulhoilla on, sitä paksumpi jääkulhosta tulee. Jotkin ohjeet neuvovat käyttämään lasisia astioita, mutta omasta mielestäni muovin käyttäminen on kaikin puolin turvallisempaa. 

Kulhot asetetaan sisäkkäin. Väliin jäävä tila täytetään vedellä sekä omavalintaisella materiaalilla. Kun tämä on tehty, kulhot täytyy saada pysymään oikeassa asennossa. Kulhojen ympäri voi esimerkiksi kieputtaa teippiä pakastuksen ajaksi. Minä ja siskoni kuitenkin asetimme lautasen kulhojen päälle painoksi. Hienosti toimi!

Alla (ja julkaisun alussa) olevasta, koreimmasta kulhosta en voi ottaa kunniaa. Punaiseksi askarreltu jääkulho on pikkusiskoni (9 vuotta) itse toteuttama sekä suunnittelema. Hän kuitenkin antoi minulle luvan julkaista kuvan työstään. Kaunista jälkeä!